Erityislapsiperheiden arki vaatii jatkuvaa kannattelua.
Mutta tuki ei aina kohtaa tarvetta.
Eduskunnassa järjestetyssä “Erityislapsiperheiden haasteet ja ratkaisut” -tilaisuudessa keskusteltiin siitä, miten sosiaaliturva ja palvelut vastaavat perheiden todelliseen arkeen. Keskustelu kokosi yhteen päättäjiä, järjestöjä ja kokemusasiantuntijoita yli puoluerajojen.
Tilaisuudessa korostui yhteinen viesti: kyse ei ole yksittäisistä etuuksista, vaan arjen välttämättömyyksistä. Kyse on ihmisarvosta.
Erityislapsiperheiden arki vaatii jatkuvaa kannattelua.
Mutta tuki ei aina kohtaa tarvetta.
Eduskunnassa järjestetyssä “Erityislapsiperheiden haasteet ja ratkaisut” -tilaisuudessa keskusteltiin siitä, miten sosiaaliturva ja palvelut vastaavat perheiden todelliseen arkeen. Keskustelu kokosi yhteen päättäjiä, järjestöjä ja kokemusasiantuntijoita yli puoluerajojen.
Tilaisuudessa korostui yhteinen viesti: kyse ei ole yksittäisistä etuuksista, vaan arjen välttämättömyyksistä. Kyse on ihmisarvosta.
Kokemus tuo näkyväksi sen, mikä usein jää piiloon
Tilaisuudessa kuultiin kokemuspuheenvuoro, jossa kahden perheen arki avautui konkreettisena ja tunnistettavana.
Kyse ei ollut vain kahden perheen tarinasta.
Se oli kuvaus arjesta, jonka moni tunnistaa.
Arjesta, jossa yksi muutos voi kaataa koko päivän.
Arjesta, jossa tukea haetaan, mutta vastauksia on monta.
Arjesta, jossa vastuu kokonaisuudesta jää vanhemmalle.
Puheenvuorossa kiteytyi kokemus, joka toistuu monessa perheessä:
Kukaan ei katso kokonaisuutta.
Vanhempi katsoo.
Kun tuki ei kohtaa arkea
Tilaisuudessa haettiin ratkaisuja erityislapsiperheiden tilanteeseen. Keskustelussa nousi esiin kolme keskeistä kokonaisuutta:
- perheiden toimeentulon turvaaminen
- työn ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen
- varhaisen ja pitkäjänteisen tuen varmistaminen
Nämä ovat välttämättömiä rakenteita.
Mutta puheenvuoro toi esiin, että arjessa ne eivät vielä toteudu.
Perheet joutuvat selvittämään palveluita, täyttämään hakemuksia ja odottamaan päätöksiä samaan aikaan kun arki jatkuu.
Lapsi tarvitsee tukea joka päivä, tuli päätöksiä tai ei.
Arjen kuormitus ei ole vain ajallista.
Se on myös taloudellista.
Noin joka kymmenes erityislapsiperhe joutuu turvautumaan toimeentulotukeen.
Tarvitaan yksi asia lisää
Puheenvuorossa nousi esiin selkeä tarve.
Perheet eivät tarvitse lisää irrallisia palveluita.
Ne tarvitsevat kokonaisuuden.
Tarvitaan ihminen, joka kulkee rinnalla.
Joka tuntee tilanteen.
Ja joka auttaa silloin, kun arki kuormittaa eniten.
Meillä on unelma
Puheenvuoro päättyi yhteiseen viestiin.
Meillä on unelma siitä, että tuki tulee ajoissa.
Meillä on unelma siitä, että perheitä oikeasti kuullaan.
Meillä on unelma siitä, että lapsi saa olla oma itsensä.
Meillä on unelma siitä, että vanhemman ei tarvitse jäädä yksin.
Meillä on unelma siitä, että apua saa ennen kuin voimat loppuvat.
Meillä on unelma siitä,
että yksikään perhe ei jää yksin.
Kokemuspuheenvuoro kokonaisuudessaan:
