Kirjon omaishoitajat ry:n puheenjohtaja Eini Elomaa kirjoittaa Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry:n Oma-lehden numerossa 3/2026 aistisäätelystä, hermoston kuormituksesta ja siitä, miten kuormitus voi näkyä koko omaishoitoperheen arjessa.
Aistikuormitus ei aina näy ulospäin
Äänet, valot, kiire, kosketus tai ympäristön jatkuvat muutokset voivat kuormittaa hermostoa voimakkaasti. Kun kuormitus kasvaa liian suureksi, myös tunteiden ja toiminnan säätely voi vaikeutua.
Ulkopuolelta tilanne voidaan tulkita helposti kiukutteluksi, vetäytymiseksi tai yhteistyöhaluttomuudeksi. Todellisuudessa ihminen voi yrittää selvitä tilanteesta, jossa hänen hermostonsa on jo ylikuormittunut.
Siksi käyttäytymisen taakse on tärkeää osata katsoa. Mitä tapahtui ennen tilannetta? Millainen ympäristö oli? Oliko päivässä jo paljon kuormitusta? Mitä ihminen tarvitsee palautuakseen?
Arki rakentuu yksilöllisten tarpeiden ympärille
Monessa neurokirjon omaishoitoperheessä aistisäätely huomioidaan päivän pienissäkin ratkaisuissa.
Kaupassa voidaan käydä hiljaisempaan aikaan. Vaatteita valitaan materiaalien mukaan. Menot ennakoidaan tarkasti. Kodin ääniä, valaistusta tai muita ärsykkeitä muokataan mahdollisuuksien mukaan.
Ulkopuolelta tällaiset järjestelyt voivat näyttää pieniltä. Perheen arjessa niiden merkitys voi olla ratkaiseva.
Tavoitteena ei ole tehdä ihmisestä paremmin ympäristöön sopivaa. Yhtä tärkeää on muokata ympäristöä sellaiseksi, että siinä on mahdollista voida hyvin ja toimia omana itsenään.
Myös omaishoitajan hermosto kuormittuu
Läheisen tarpeiden ennakointi ja jatkuva valppaana oleminen voivat kuormittaa myös omaishoitajaa.
Omaishoitaja saattaa tarkkailla päivän aikana jatkuvasti, milloin kuormitus alkaa kasvaa, mitä pitäisi muuttaa ja miten seuraavasta tilanteesta selvittäisiin mahdollisimman turvallisesti. Jos palautumiselle jää vähän tilaa, myös hoivaajan oma hermosto voi jäädä pitkäksi aikaa ylivireäksi.
Siksi tukea ei pidä tarkastella vain hoidettavan ihmisen näkökulmasta. Myös omaishoitajan lepo, palautuminen ja mahdollisuus saada apua ovat osa koko perheen hyvinvointia.
Hyvä arki ei näytä kaikilla samalta
Aistisäätelyn tarpeet ovat yksilöllisiä. Yhdelle palautumista tuo hiljaisuus, toiselle liike, tekeminen tai tuttu rytmi.
Myös onnistunut päivä voi näyttää eri perheissä hyvin erilaiselta. Joskus se voi tarkoittaa rauhallista aamupalaa, sujunutta kauppareissua tai sitä, että kuormitus huomattiin ajoissa ja tilanteesta päästiin palautumaan.
Hyvän arjen ei tarvitse näyttää ulkopuolelta tavalliselta. Tärkeämpää on, että arki on mahdollisimman turvallista, ennakoitavaa ja ihmisille itselleen toimivaa.
Lue Einin kirjoitus
Eini Elomaan kirjoitus ”Keho tuntee mielen kuorman” on julkaistu Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry:n Oma-lehdessä 3/2026.
Lue koko kirjoitus Oma-lehden sivuilta 10–11:
https://www.polli.fi/wp-content/uploads/2026/08/OMA-3_2026_NET.pdf